Havaijin Ironman -miesten kisan ennakkopaketti

Big Island. Kuva: Hawaii Ironman

Big Island. Kuva: Hawaii Ironman

Naisten kisan ennakon jälkeen on vuorossa sama miesten osalta. Ei ole mielestäni lainkaan liioiteltua sanoa, että takana on kausi, jonka tulostaso on ollut kautta aikojen kovin. Maailmaennätyksiä ei ole nähty, mutta tason laajuus ihan terävimmällä huipulla on triathlonin täysmatkalla kasvanut edelleen. Kaukana ovat ne ajat jolloin Havaiji Ironmanin voittajaksi oli käytännössä vain muutama selkeä suosikki. Nyt vakavasti otettavia voittajakandidaatteja löytyy lähes parikymmentä. Tietenkin joukosta voidaan seuloa kauden aikaisempien tulosten perusteella muutama nimi muita selkeämmin esiin, mutta mustien hevosten tunkeminen kärkisijoille sotkemaan asetelmaa on pikemminkin todennäköistä kuin harvinaista.

Michael Lovaton ja Matt Lieton ennakkospekulaatio

Naisten ennakon tyyliin laitan tähänkin linkin entisten huippujen Michael Lovaton ja Matt Lieton kirjoittamaan ennakkopakettiin Havaiji Ironmanista suurimpien suosikkien osalta. Juttu aukeaa tästä linkistä. Naisten ennakon tyyliin olen hieman eri linjoilla heidän kanssaan, ehkä jopa vieläkin enemmän. Havaijin brutaalit sääolosuhteet ja raskas reitti vaativat tasaisen kovan suorituksen jokaisessa kolmessa lajissa. Juoksun merkitys kuitenkin mielestäni korostuu, mikä on nähty useissa takavuosien mittelöissä. Lovato ja Lieto sivuuttavat tämän seikan omassa jutussaan miettiessään ennakkosuosikkien paremmuutta ennen kisaa. Seuraavassa oma analyysini suosikkien osalta.

1. Andreas Raelert (Ger)

Sekä Lovato että Lieto ovat omassa ennakossaan sijoittaneet monta nimeä Andreas Raelertin edelle, mutta itse pidän tätä 37-vuotiasta saksalaista etukäteen ajatellen suosikkina numero 1. Raelert on ollut Havaijilla mukana 4 kertaa, joista saldona on huikeasti 2 kakkossijaa ja 2 kolmossijaa. Hän ei siis ole koskaan sijoittunut palkintopallin ulkopuolelle tässä legendaarisessa kilpailussa. Lovato pohtii omassa arviossaan, että voiton lipuminen Raelertin käsistä niukasti jo useamman kerran olisi jollain tavalla taakkana nakertamassa hänen uskoa omiin voittomahdollisuuksiinsa. Olen ehdottomasti toista mieltä. Raelertia kovempaa kilpailijaa saa hakea lyhtyjen kanssa. On suorastaan eläimellisen kova harjoittelija, jopa huipputason muihin kilpailijoihin verrattuna. Viime vuonna hänen uintinsa sujui poikkeuksellisen huonosti ja takaa ajettavaa pahimpiin kilpakumppaneihin kertyi turhankin paljon. Usein on sanottu, että täysmatkan kisaa ei voida voittaa uinnissa, mutta sen voi hävitä siinä. Raelertin kohdalla tämä oli vuosi sitten valitettavan totta. Siitäkin huolimatta hän taisteli sisukkaasti nousten lopulta peräti kisan kakkoseksi ja antoi todella aivan kaikkensa. Tänä vuonna Raelert voitti kesäkuun lopussa Itävallan Ironmanin todella kovassa 30 asteen helteessä keliin nähden huippuajalla 7:59.51. Tämä on hyvä osoitus, että mies hallitsee kovat ja ankarat olosuhteet. Veikkaan että jos Raelert on vaan iskuetäisyydellä maratonin toisella puoliskolla, on voitto enemmän kuin lähellä. Kukaan kovimmistakaan kilpakumppaneista ei varmasti halua olla juoksemassa rinta rinnan maratonin viimeisiä kilometrejä sillä näissä tilanteissa Raelert on vahvimmillaan, vaikka takkiinkin on tullut kuten vuonna 2010 Chris McCormackille. Kokenut konna, joka varmasti parin kakkossijan jälkeen himoitsee kruunua uralleen.

2. Eneko Llanos (Esp)

Espanjan Eneko Llanos on ollut koko kauden hurjassa vireessä. Eipä siis ihme, että mies on monien spekulaatioissa ykkössuosikki voittajaksi eikä syyttä. Näin myös Lieton ja Lovaton arvioinnissa. Itsekin pidän Llanosin mahdollisuuksia erittäin hyvinä. Hän on yksi porukan parhaista uimareista ja juoksijana myös yksi kovimmista. Pyöräkin on alkanut liikkua huimaa vauhtia, vaikka ei ihan kovin ketjun kelaaja ehkä olekaan. Tulee tänä vuonna olemaan erittäin vaikea voitettava jos on pystynyt säilyttämään vireensä. Voitti jo maaliskuussa Melbournen Ironmanin, jossa uintiosuus lyhennettiin puoleen normaalista myrskyisän tuulen takia. Nimekkäästä osallistujajoukosta pystyi maratonilla karistamaan sellaiset nimet kuin Marino Vanhoenacker ja mikä merkille pantavinta itsensä Craig Alexanderin. Heinäkuussa piti vielä parilla sekunnilla 8 tunnin aikarajaa pilkkanaan voittaessaan perinteisen Frankfurtin Ironmanin ajalla 7:59.58. Llanosilta on kokemusta Havaijillakin menestymisestä kun hän sijoittui Craig Alexanderin jälkeen toiseksi vuoden 2008 kisassa. Kahden viime vuoden kisasta sen sijaan tuloksena on ollut pettymys keskeytyksen myötä jotka Llanos haluaa varmasti kuitata.

3. Craig Alexander (Aus)

Kolminkertainen Konan voittaja vuosilta 2008, 2009 ja 2011, sekä reittiennätyksen haltija voittoajallaan vuoden 2011 kisasta 8:03.56. Siinäpä meriittejä Craig Alexanderille. Tänä keväänä tälle kovalle australialaiselle ikisillille tuli ikää mittariin jo 40 vuotta, mutta se ei ole vauhtia pahemmin hidastanut. Alexander ei koskaan ole ollut mikään ennätysten rikkoja, mutta mestari ajoittamaan kuntonsa oikein. Kilpailee lisäksi erittäin säästeliäästi eikä takuulla polta kynttiläänsä loppuun ennen kauden tärkeintä hetkeä. Uinti ja pyörä kulkevat mukavasti, mutta juoksu on aina ollut Alexanderin syömähammas, varsinkin Havaijin kaltaisessa pätsissä. Jos vain on iskuetäisyydellä kärjestä maratonin alkaessa, voi kyyti muille olla kylmää.

4. Frederik Van Lierde (Bel)

Lieto ja Lovato eivät vaivautuneet omissa arvoissaan edes mainitsemaan nimeltä ja monissa muissakin spekulaatioissa tämä kova kaveri Belgiasta on unohdettu täysin. Itse sen sijaan pidän Frederik Van Lierdeä yhtenä varteenotettavimmista voittajakandidaateista. Tasainen suorittaja joka ei ole viimeisen parin vuoden aikana notkahtanut oikeastaan missään kisassa. On kuin kotonaan kovissa ja rankoissa olosuhteissa ja näkisin rankan reitinkin suosivan häntä moneen kilpakumppaniin verrattaessa. Tästä hyvänä osoituksena kova reittiennätys 8:08.59 Nizzan Ironmanin vaativalla reitillä. Viime vuoden kilpailun kolmas ja kävi kakkossijastakin huikean taistelun viimeiselle kilometrille saakka, mutta joutui antautumaan hämärän rajamaille itsensä vetäneelle Andreas Raelertille. Tänä vuonna Van Lierde saattaa hyvinkin kirkastaa pronssinsa kaiken loksahtaessa kisapäivän kohdalleen.

5. Bevan Docherty (Nzl)

Ajattelin alun perin kirjoittaa Bevan Dochertystä otsikolla ”kova tulokas”, mutta sen verran huikeasta triathlonistista on kysymys, että sijoitan hänen jopa suosikiksi numero 5. Triathlonin ystäville Dockerty ei todellakaan ole mikään uusi tuttavuus. Olympiamatkalta hänellä on menestystä jo useiden vuosien takaa, kuten hopeaa vuoden 2004 Ateenan olympialaisista ja pronssia Pekingin olympialaisista vuodelta 2008. Myös puolimatkalta menestystä ja huimia aikoja löytyy läjäpäin. Täysmatkan debyytin Dockerty teki kuitenkin vasta tämän vuoden maaliskuun alussa Uuden-Seelannin Ironmanissa vain hieman ennen kuin mittariin kolahti ikää keväällä jo 36 vuotta. Eikä mikä tahansa debyytti ollutkaan, sillä Dockerty voitti Uuden-Seelannin Ironmanin uudella reittiennätysajalla 8:15.34, joka on rankalle reitille kova tulos. Reittiennätyksen arvoa nostaa sekin, että kilpailulla on pitkät perinteet ja voittajalistalta löytyy mm. monia entisiä Havaijilla menestystä niittäneitä kavereita. Itselleni Dockertyn pyöräosuus Havaijin kaltaisessa kisassa on hieman arvoitus, mutta jos vain pysyy lähelläkään kärkeä, on aivan kaikki mahdollista. Juoksijana nimittäin mies on nähdäkseni jopa Alexanderi, Raelertin ja Jacobsin veroinen tykki, ellei jopa kovempi.

6. Sebastian Kienle (Ger)

En toki unohda Sebastian Kienleä joka on epäilemättä monien mielestä kirkkain tähti Saksan kivikovassa triathlonporukassa. Voitti jo toisen kerran viime kuussa puolimatkan MM-kultaa Las Vegasissa. Sanoisin että koko porukan kovin ketjun pyörittäjä tällä hetkellä. Juoksukaan ei missään nimessä ole Kienlellä heikko, mutta aivan Lieton kaltaiseen arvioon, jossa hän menisi jo 6 minuutin etumatkan turvin maratonille lähdettäessä menojaan, en luottaisi. Jossain viileämmässä kelissä ja vähemmän vaativalla reitillä sijoittaisin Kienlen jops ykkössuosikiksi, mutta jotenkin itselläni on tunne, että hän joutuu vielä Havaijin kuumuudessa jollekin antautumaan viimeisen 10km aikana. Toisaalta, jos vain ei uinnissa jää liikaa ja pyörän selässä sattuu kohdalle se kuuluisa pöljä päivä, kaikki on mahdollista. Kienlehän oli jo vuosi takaperin Havaijin debyytissään peräti neljäs ja tuskin ainakaan himmeämmät sijat hänen mielessä välkkyvät.

Vielä huomioinnin arvoiset kaverit

En toki unohda mainita porukasta puolustavaa voittajaa, Australian Pete Jacobsia. Hänellä vain oli kauden aikaisemmassa vaiheessa joitakin harjoittelua haittaavia vammoja, mutta onneksi sai ne selätettyä. Jotenkin on vain tunne, että Jacobs ei nyt olisi ihan täydessä tikissään. Jos taas on, voi kyyti olla muille kylmää. Hyvänä päivänä koko porukan paras juoksija joka myös osaa kunnon ajoittamisen salaisuudet ja on tuskaisissa olosuhteissa kuin olohuoneessaan.

Takuuvarmoja top kymppiin sijoittujia ovat jo usean vuoden ajan olleet Saksan kokeneet konnat Faris Al-Sultan ja Timo Bracht. Oma kantani on, että heidän sijoituksensa tulee jälleen olemaan sijoilla 4-10. Palkintopallissijoille heillä vaan ei ole tällä hetkellä riittävää iskukykyä. Al-Sultan ei kykene juoksussa ihan enää parhaiden tasolle ja Bracht puolestaan tulee jäämään liikaa pyörällä.

Lähes pakollinen mainittava on kaksinkertainen voittaja vuosilta 2007 ja 2010, Australian Chris ”Macca” McCormack. Ei missään nimessä kuulu enää parin viime vuoden suoritustensa perusteella suurimpien suosikkien joukkoon, mutta Macca on siitä jännä kaveri, että hän iskee uudelleen huipputuloksen tiskiin kun häneltä sitä vähiten odotetaan. Valtavan kokemuksen omaavana tämä 40-vuotias lajinsa ”professori” voi yltää yllättävänkin korkealle. Oli vuoden alussa Chellenge Wanakan kilpailussa kolmas kuten myös Cairnsin Ironmanissa kesäkuun alussa.

Luxemburgin Dirk Bockel latoi heinäkuussa voittoon perinteikkäässä Challenge Rothin kilpailussa huimalla ajalla 7:52.01. Jostakin syystä en silti luota hänen mahdollisuuksiinsa voittaa kisaa kuten eivät ole tehneet monet muutkaan omissa arvioissaan. Takataskussa Bockelilla on nelossija vuodelta 2011 ja viime vuonakin irtosi sija 10. Varmasti keskittynyt ja latautunut Havaijille lähtiessään, mutta näkisin hänet suorittajana hieman liian tasapaksuksi.

Ei mikään nuorten urheilijoiden koitos

Yhteinen tekijä lähes kaikille huippunimille on heidän ikänsä. Alle 30-vuotiaita ”junioreita” ei porukassa juuri nähdä ja monet suurimmista ennakkosuosikeista ovatkin jo päälle 35-vuotiaita. Täysmatkan triathlon on valtavaa kestävyyttä vaativa suoritus, joka vaatii vuosikausien pohjatyön. Tason koventuessa ja laajentuessa ovatkin monet ammattilaiset siirtyneet täysmatkalle vasta kypsemmässä iässä jolloin kokemusta ja kisavauhtia on kertynyt jo runsaasti lyhyemmistä kilpailuista.

Ihannetilanne taistelussa voitosta

Laitetaanpa vielä loppuun sellainen Lieton tyyliin kuvitteellinen ihannetilanne jollaisen sattuessa kisasta tulisi varmasti ikimuistoinen. Sebastian Kienle tulee pyörän selästä vaihtoon 4-5min. etumatkalla seuraavaan. Häntä seuraa Frederik Van Lierde, josta 2-3min. perässä on lyhyen ajan sisällä toisistaan Craig Alexander, Eneko Llanos, Andreas Raelert ja Bevan Dockerty. Heitä puolestaan seuraa hirmuisessa juoksuvireessä oleva Pete Jacobs. Huh huijaa millainen kisa tästä seuraisikaan…

-Antti Perälä

Premiumsport.fi

ulvang banneri