Jarmo Hast nauttii triathlonin monipuolisuudesta

JarmoHast_intro290411Näin uuden triathlonkauden kynnyksellä Hevoskuuri tavoitti langan toiseen päähän triathlonisti Jarmo Hastin. Kyselimme myös Jarmon kuulumisia ja muun muassa sitä, mikä triathlonissa oikein viehättää.

JarmoHast290411Jarmo Hast Hawaijilla. Kuva: Jarmo Hastin kuva-arkistoNäin uuden triathlonkauden kynnyksellä Hevoskuuri tavoitti langan toiseen päähän triathlonisti Jarmo Hastin. Kyselimme myös Jarmon kuulumisia ja muun muassa sitä, mikä triathlonissa oikein viehättää.

Hei Jarmo! Kerro näin alkuun hiukan itsestäsi Hevoskuurin lukijoille? Missä asustelet ja mitä puuhailet triathlonin ohella? Entä mitä pidät parhaimpina saavutuksinasi?

– Asun Pirkkalassa ja triathlonin lisäksi olen viimeiset kaksi vuotta ollut Varalan urheiluopistolla oppisopimuskoulutuksessa. Ja olen tällä hetkellä GoGo:ssa harjoittelusssa. Olen siellä personal trainerina sekä vedän erilaisia kursseja ja tunteja, eniten lähinnä spinning-tunteja. Parhaimpana saavutuksena olympiamatkoilta pidän maailman cupin yhdeksättä sijaa vuodelta 2003. Pitkillä matkoilla, joihin olen viime vuosina panostanut, näkisin Englannin Ironman kilpailun kolmannen sijan olevan paras saavutukseni kilpailullisesti.

Triathlon on äärimmäisen kova laji harrastaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä ja kovaa puurtamista, mikä siinä sinusta kiehtoo eniten?

– Lajina se on kuin mikä tahansa muukin kestävyyslaji. Minua triathlonissa kiehtoo juuri se, että siinä saa vaihtaa lajia kesken suorituksen, ei tarvitse jyystää aina sitä samaa. Näin en ole päässyt kyllästymään lajiin, vaikka olen tehnyt tätä jo vuodesta toiseen.

Triathlonissa yhdistyy myös kolme varsin erilaista lajia. Miten se näkyy sinun harjoittelussa ja miten painotat niitä? Entä kuinka paljon teet näitä yhdistelmäharjoituksia? Monellehan juoksu on tosi vaikeaa pyöräilyn jälkeen ja meno on jäykkää, pystyykö sitä harjoittelemalla parantamaan?

– Joo, on totta että pyöräily vie juoksusta kimmoisuuden. Sitä ei voi kuin harjoitella, eli ensin pyörä alle ja sitten juoksua päälle. Tärkeintä on totutella keho tähän. Itsellä yleensä ensimmäiset 15 minuuttia ovat vaikeammat, sen jälkeen alkaa sujumaan. Erilaisia yhdistelmäharjoituksia pitää siis tehdä. Yleensä en vedä kaikkia kolmea lajia putkeen, vaan teen kahden eri lajin yhdistelmäharjoituksia, esimerkiksi uinti-pyöräily ja pyöräily-juoksu. Suomessa tosin pitkä talvi ja kylmät kelit rajoittaa näiden yhdistelmäharjoituksen tekoa. Tosin, nykyäänhän niitä voi tehdä hyvin sisälläkin, kun on sisäpyöriä ja juoksumattoja käytettävissä.

Nyt pitkille matkoille tähtäävässä harjoittelussa painopiste keskittyy pyöräilyyn, joka on minun heikoin lajini sekä myös juoksuun, sillä juoksussahan lopulliset sijoitukset ratkaistaan. Olen tullut uinnin puolelta lajiin ja vahvan uimataustan omaavana, minun ei tarvitse keskittyä siihen niin paljon pitkän matkan harjoittelussakaan.

Mitkä ovat sinun harjoittelun kulmakivet, johon harjoittelusi perustuu? Entä millainen on kova hevoskuuri sinulla, kuinka paljon ja mitä?

– Harjoitteluni perustuu pitkiin juoksulenkkeihin, pyörälenkkeihin tai pitkiin yhdistelmäharjoituksiin aerobisella teholla. Triathlon on ennen kaikkea kestävyyslaji. Ei saa kuitenkaan innostua liikaa määrän kanssa, ettei siitä olisi jopa haittaa. Tehon kanssa toimitaan maltilla. Tehot sen mukaan, että harjoittelu on enemmän rakentavaa kuin hajottavaa. Korkeintaan liikun vauhtikestävyysalueella, maksimikestävyysharjoituksia en juurikaan tee. Tärkeää on liikkua siinä aerobisen kynnyksen tuntumassa ja nostaa kynnystä ja alueita ylemmäksi. Spinning-tuntien vetämisessä tulee hyvää sykevaihtelua, kun syke nousee välillä lyhyeksi aikaa korkealle, mutta ei ne vielä varsinaisia tehotreenejä ole, mukava harjoittelun lisä kuitenkin. Kovimmat hevoskuurit minulla ovat olleet noin 40 tunnin leiriviikkoja. Niitä seuraa kyllä sitten yksi tai kaksi palauttavaa kevyempää viikkoa.

Miten näet Suomen triathlonin tilan tällä hetkellä ja yleisemmin suomalaisen kestävyysurheilun tilan?

– Tilanne näyttää hyvältä tällä hetkellä. Osallistujamäärät ovat kovassa nousussa. Joroisten kisassa taisi olla viime vuonna jopa 500 osanottajaa ja tänä vuonna on kuulemma tällä hetkellä enemmän ilmoittautuneita kuin samaan aikaan viime vuonna. Toki ei lajin harrastajia koskaan liikaa ole. Lisäksi nuorissakin näyttäisi olevan nyt muutama potentiaalinen kaveri, joilla on edellytyksiä kansainvälisille kentille, mikäli pystyvät ja päättävät panostaa lajiin tosissaan.

Yleisestikin ottaen kestävyysurheilu näyttäisi kiinnostavan suomalaisia. Nyt kun olen kevään tullen seurannut tilannetta, niin ulkona näyttäisi olevan ilahduttavan paljon lenkkeilijöitä. Monet ovat varmasti halunneet hyvän hiihtotalven jälkeen jatkaa ulkona liikkumista ja ulkoilua. Hienoa, että ihmiset ovat löytäneet kuntosalien lisäksi myös ulos ulkoilemaan.

Kiitokset haastattelusta ja onnea tuleviin koviin täysmatkojen kilpailuihin!

- Tero Viljanen


Kuuntele uusin Livigno2Levi Podcast

Suositeltavaa luettavaa

Kilpailukalenterit

Kaupalliset yhteistyöt

Kuukauden luetuimmat

  1. 21.12.2020Tour de Skin ohjelma 2021
  2. 13.01.2021Lukijan mielipide: Avoin kirje Aluehallintovirastoille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä kuntapäättäjille kilpailujen järjestämisestä
  3. 02.01.2021Kyllönen ja Hyvärinen voittoihin Kuopiossa
  4. 27.12.2020Jari Isometsä: Tuottavuus ennen tuntimääriä, rytmitykseen huomiota
  5. 12.01.2021Salomon ja Atomic lanseeraavat uuden liikuteltavan maastohiihtositeen
  6. 09.01.2021Björgenin anomus hylättiin - ei saa hiihtää Marcialongassa
  7. 21.12.2020Tässä Suomen joukkue Tour de Skille!
  8. 11.01.2021Vantaan Suomen Cupiin luvassa lunta taivaan täydeltä – Katso lähtölistat
  9. 08.01.2021Kläbo voittoon Norjassa ja muita hiihtouutisia lyhyesti
  10. 16.01.2021Ari Luusua onnistui parinkymmenen asteen pakkasessa – ”Rajua leikkiä, vaikka vauhtia ei pidetty”
  11. 17.01.2021Viikonloppuna hiihdettiin kolme kisaa kotimassa – tässä tuloskatsaus
  12. 21.12.2020Northugille linnatuomio
  13. 15.01.2021Seitsemän suomalaista mukana La Diagonelassa – raju lumentulo rajoittanut liikkumista Alpeilla
  14. 21.12.2020Ruotsi julkisti joukkueensa Tour de Skille
  15. 09.01.2021Näin Tour de Skillä jaetaan palkintorahoja
  16. 07.01.2021Suomen joukkuessa kaksi positiivista koronatestitulosta – myös Ruotsin Linn Svahnilla positiivinen testitulos
  17. 29.12.2020Kuopiossa hiihdetään kilpaa viikonloppuna – maajoukkuehiihtäjiä mukana
  18. 13.01.2021Martti Jylhä mukana kisaladuilla – tässä hiihdon Suomen Cupin viestijoukkueita
  19. 16.01.2021Ari Luusua hiihti kymmenenneksi Visma Ski Classics -kauden avauksessa
  20. 09.01.2021Parttimaa ja Virolainen voittoihin Hollolassa
  21. 04.01.2021Ylläs-Levi – Suomen Lapin taikaa keväthangilla
  22. 09.01.2021Johaug ja Röthe voittoihin Norjassa
  23. 19.12.2020Anderssonilla ja Karlssonilla kova kiri leirikilpailussa – koronasta parantunut Kalla kaukana kärkikaksikosta
  24. 26.12.2020Harjoitusohjeita hiihtäjille 75 vuoden takaa
  25. 06.01.2021Pärmäkoski ennakoi loppukiritaistelua Tour de Skin takaa-ajoon
  26. 07.01.2021Väärä hälytys: Tour de Skin suomalaishiihtäjät terveitä
  27. 02.01.2021Kerttu Niskanen keskeytti Tour de Skillä
  28. 03.01.2021Kyllönen löytämässä terävyyttä, Hyvärinen sai positiivisia merkkejä
  29. 08.01.2021Tour de Ski taittuu loppusuoralle – Krista Pärmäkoski jatkaa kärkikympissä ja Markus Vuorela virittää kiriä
  30. 27.12.2020Bonussekunnit ja muita Tour de Skin sääntöjä